Hampaiden narskuttelu tai yhteen pureminen ja stressin merkitys – kuinka ymmärtää ja hoitaa oiretta stressitasojen kautta
Bruksismi ei aina tarkoita hampaiden narskuttamista. Bruksismi viittaa laajasti hampaiden tahattomaan yhteen puremiseen tai narskuttamiseen jota voi esiintyä kahdella tavalla:
1. Dynaaminen bruksismi (narskuttaminen): Tämä on juuri sitä, mitä usein ajatellaan bruksismista puhuttaessa – hampaiden liikkuvaa hankaamista toisiaan vasten, yleensä unen aikana.
2. Staattinen bruksismi (yhteen pureminen): Tässä hampaiden yhteen pureminen ei sisällä hankaavaa liikettä, vaan hampaat pidetään tiukasti purussa paikoillaan. Tätä esiintyy sekä päiväsaikaan että yöllä.
Molemmat muodot voivat aiheuttaa kulumista hampaisiin, leuan kipua ja muita oireita.
Moni meistä saattaa narskutella tai ”kiristellä” hampaitaan ajoittain, mutta toistuva hampaiden narskuttelu eli bruksismi voi aiheuttaa erilaisia ongelmia aina hampaiden kulumisesta leukanivelen kiputiloihin ja päänsärkyihin asti. Bruksismissa purentalihakset ovat jatkuvassa jännityksessä joko tietoisesti tai tiedostamatta, mikä voi levitä vaikutuksiltaan muihin kehon alueisiin, erityisesti kaulan, niskan ja hartioiden lihaksiin. Tämä johtuu siitä, että purentalihakset ja niska-hartiaseudun lihakset ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Bruksismille on monia eri syitä, mutta yksi keskeisimmistä taustatekijöistä on stressi. Tässä blogissa käsittelemme, miten stressi vaikuttaa narskutteluun, miksi stressin hallinta on tärkeää bruksismin hoidossa ja kuinka asiakasta voidaan tukea parhaiten.
Mikä on narskuttelu ja miksi se syntyy?
Narskuttelu, eli bruksismi on tahatonta hampaiden yhteen puremista ja hankaamista. Se voi tapahtua sekä päivällä, että yöllä ja oireet vaihtelevat lievästä narskuttelusta vakavampiin purentavaurioihin. Bruksismin syitä on useita, mutta useat tutkimukset osoittavat, että stressi ja ahdistus ovat merkittäviä altistavia tekijöitä. Tämä johtuu siitä, että stressitilanteessa keho on jatkuvasti valppaana ja lihasjännitykset lisääntyvät, mikä voi heijastua myös leukalihasten kireytenä ja hampaiden yhteen purentana.
Stressin vaikutus narskutteluun
Kehon reagoidessa stressiin sympaattinen hermosto aktivoituu ja tämä voi lisätä jännitystä eri lihaksissa – mukaan lukien leukalihaksissa. Krooninen stressi tai pitkittynyt ahdistus voi johtaa siihen, että leuka- ja purentalihakset jännittyvät jopa tiedostamatta, mikä lisää narskuttelun riskiä. Vaikka bruksismi voi olla myös geneettistä tai liittyä purentavirheisiin, on todettu, että stressi on usein laukaisija erityisesti aikuisilla.
Hoida narskuttelua stressitasoja vähentämällä
Kun narskuttelua hoidetaan, onkin ensisijaisen tärkeää keskittyä asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pelkästään oireiden, kuten kuluneiden hampaiden tai kipeytyneen leukanivelen, hoitaminen ei välttämättä ratkaise taustalla olevaa ongelmaa. Jos narskuttelu johtuu pääasiassa stressistä, myös sen hallinta on otettava mukaan hoitosuunnitelmaan. Alla on muutamia keskeisiä keinoja, joilla stressitasoja voidaan vähentää ja narskuttelua hallita:
Rentoutusharjoitukset: Rentoutusharjoitukset, jotka keskittyvät hengitykseen ja läsnäoloon, rauhoittavat mieltä, vähentävät jatkuvaa jännitystilaa ja tukevat narskuttelun hoitoa. Voit kokeilla syvähengitystä, progressiivista lihasrentoutusta tai meditaatiota. Säännöllinen rentoutuminen auttaa kehoa palautumaan ja vähentää leukalihasten jännitystä.
Uni- ja elämäntavat: Riittävä uni ja terveelliset elämäntavat ovat stressin hallinnan kulmakiviä. Unen puute lisää stressiä ja voi pahentaa narskuttelua, joten on tärkeää, että ymmärtää levon merkityksen osana kokonaisvaltaista hoitoa.
Tunne- ja stressinhallinta: Mikäli sinulla on voimakkaita stressitekijöitä, olisi hyvä miettiä mahdollista keskusteluapua esimerkiksi terapeutin kanssa. Stressin hallinta pitkässä juoksussa auttaa vähentämään narskuttelua tehokkaasti.
Kun stressin taustatekijät ja mahdolliset kuormittavat elämäntilanteet huomioidaan, voidaan hoito kohdistaa oireiden lisäksi myös syihin. Tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaa paitsi vähentämään narskuttelua, myös parantaa yleistä elämänlaatua.
Miten bruksismi vaikuttaa niska-hartiaseutuun
Purentalihasten jatkuva jännitys: Bruksismi aiheuttaa puremalihasten liiallista kuormitusta, mikä saattaa aiheuttaa kipua leuassa ja voi heijastua koko kaula-hartiaseudulle. Jatkuva jännitys levittää kuormitusta ylös niskaan ja hartioihin, mikä aiheuttaa lihasjännitystä ja jumitiloja.
Leuan ja niskan lihasten yhteys: Leuan ja niskan lihakset ovat anatomiassaan ja toiminnassaan kytköksissä. Kun leuka on jatkuvassa jännityksessä, tämä vaikuttaa myös niskan ja kaulan lihaksiin, mikä voi johtaa kroonisiin niska- ja hartiakipuihin. Niskalihakset joutuvat tavallista kovemmalle työlle tukemaan pään asentoa ja ylläpitämään ryhtiä, mikä voi johtaa jumeihin ja kipuihin.
Päänsärky ja migreeni: Bruksismi voi aiheuttaa lihasjännitystä, joka johtaa jännityspäänsärkyihin ja joissakin tapauksissa jopa migreeneihin. Tämä jännityspäänsärky tuntuu usein ohimoilla, niskassa ja hartioissa.
Huono uni ja palautumattomuus: Bruksismi ilmenee usein öisin, mikä voi häiritä unta ja estää lihaksia rentoutumasta kunnolla. Tämä unenaikainen jännitys vaikeuttaa niska-hartiaseudun palautumista, mikä taas aiheuttaa lisää jännitystä ja kipuja herätessä.
Narskuttelu on yleinen oire, jonka taustalla on usein stressi ja lihasjännitys. Hoitamalla stressiä ja rentouttamalla leukanivelen lihaksia voidaan narskuttelua vähentää huomattavasti. Pelkkien oireiden hoitamisen sijaan on tärkeää pureutua stressin juurisyihin ja tukea asiakasta löytämään keinoja rentoutumiseen ja stressin hallintaan. Näin voidaan saavuttaa pitkäkestoinen hyvinvointi ja ehkäistä narskuttelun uusiutumista.
Mikäli kaipaat apua lihashuoltoon tai stressinhallintaan voit varata ajan osoitteesta: https://booksalon.fi/tmi-susanna-ihalainen
Lue lisää täältä: https://www.tmisusanna.fi/