Toimipisteeseeni Helsingin Maunulassa sijaitsee lyhyen matkan ja hyvien kulkuyhteyksien päässä alueilta: Paloheinä, Torpparinmäki, Länsi-Pakila, Itä-Pakila, Oulunkylä, Patola, Postipuisto, Käpylä, Pohjois-Haaga ja Kannelmäki. Toki olet tervetullut kauempaakin.
Suurimmalla osalla ihmisistä esiintyy stressiä. Elämme hektisessä yhteiskunnassa jatkuvan ärsyketulvan keskellä. Monelle stressi voi olla myös tiedostamatonta. Monesti keho kertoo sen, mitä mieli ei vielä tiedä. Keho kipuilee, lihakset ovat jumissa ja päätä särkee, vain muutamia mainitakseni. Tiedostamaton stressi viittaa stressin muotoon, josta ihminen ei ole täysin tietoinen ja joka saattaa ilmetä epäselvänä ahdistuksena, levottomuutena tai fyysisinä oireina ilman selkeää syytä. Tiedostamaton stressi voi olla haastavaa, koska henkilö saattaa olla tietämätön siitä miten se ilmenee, mistä se johtuu ja kuinka käsitellä sitä tehokkaasti. Oireet voivat ilmetä mm. seuraavasti:
Fyysiset oireet: Tiedostamaton stressi voi ilmetä fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsakipuina, unihäiriöinä tai lihasjännityksenä.
Ahdistus ja levottomuus: Henkilö voi tuntea ahdistusta tai levottomuutta ilman ilmeistä syytä. Tämä saattaa liittyä jatkuvan huolen tai jännityksen tunteeseen.
Ärtyneisyys ja hermostuneisuus: Stressi voi tehdä henkilöstä ärtyisän ja hermostuneen, vaikka hän ei välttämättä tiedosta, miksi hän tuntee näin.
Unihäiriöt: Tiedostamaton stressi voi vaikuttaa uneen aiheuttaen unettomuutta, levottomia öitä tai aamuyön heräämisiä.
Keskittymisvaikeudet: Stressi voi häiritä henkilön kykyä keskittyä ja suoriutua tehtävistä tehokkaasti.
Psyykkiset oireet: Tiedostamaton stressi voi liittyä psyykkisiin oireisiin, kuten ahdistukseen, masennukseen tai paniikkikohtauksiin.
Stressi vaikuttaa myös lihaksiin monin eri tavoin, kun keho kokee stressin, se käynnistää ”taistele tai pakene” -reaktion joka vaikuttaa lihaksiin haitallisesti. Stressi vaikuttaa myös purentalihaksiin ja sitä kautta niska-hartia seudun jännityksiin, päänsärkyyn ja kiputiloihin.
Lihasten jännittyminen: Stressireaktio aiheuttaa usein lihasten jännittymistä ja kiristymistä. Tämä on evoluution peruja ja valmistaa kehoa fyysiseen toimintaan. Yleisesti tämä jännitys keskittyy niska- hartiaseutuun ja selkään. Pitkittyneenä tämä voi aiheuttaa lihasjännitystä ja kipua.
Lihaskireys: Jatkuva stressi voi aiheuttaa lihasten jatkuvaa kireyttä. Tämä tila voi johtaa krooniseen lihasjännitykseen, mikä voi aiheuttaa epämukavuutta ja kipua.
Hermosignaalien muutokset: Stressi voi vaikuttaa hermosignaalien kulkuun lihaksissa. Tämä voi tehdä lihaksista yliaktiivisia ja alttiimpia krampeille ja säryille.
Rajoittunut liikkuvuus: Pitkittynyt lihasjännitys ja kireys voivat rajoittaa nivelten liikkuvuutta. Tämä voi vaikuttaa liikkumiseen ja aiheuttaa jäykkyyttä.
Lihaskipu: Stressin aiheuttama lihasjännitys voi johtaa lihaskipuun joka voi olla paikallista tai levitä laajemmalle alueelle.
Väsymys: Jatkuvat lihasjännitykset voivat väsyttää lihaksia nopeammin. Tämä voi johtaa liikunnan vaikeuteen ja yleiseen väsymykseen.
Unihäiriöt: Stressi vaikuttaa myös uneen ja unen laadun heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti lihaksiin ja niiden palautumiseen.
Päänsärky: Lihasjännitys kasvoissa ja leuassa voi levitä ja aiheuttaa jännityspäänsärkyä.
Purentalihasten jännittyminen: Stressireaktio voi saada purentalihakset kiristymään ja jännittymään. Tämä voi johtaa lihaskireyteen kasvoissa ja leuassa.
Hampaiden narskuttelu: Monet ihmiset alkavat purra tai narskutella hampaitaan yhteen stressin aikana, erityisesti yöllä. Kaikki eivät puremisen yhteydessä narskuttele Tämä voi aiheuttaa liiallista kulutusta hampaille ja lihasjännityksiä niskan- hartia seudun, kasvojen ja pään alueelle.
On suositeltavaa keskustella sinua hoitavan henkilön kanssa jos koet säännöllistä lihasjännitystä niska- hartia seudussa, kasvoissa, purentalihasongelmia, tinnitusta, epämukavuutta leuan alueella tai päänsärkyä jotta sinulle voidaan tarjota asianmukaista hoitoa ja neuvontaa.
Stressin vaikutus lihaksiin vaihtelee yksilöllisesti ja joillakin ihmisillä voi olla suurempi alttius lihasjännitykselle kuin toisilla. Erilaisista stressinhallintatekniikoista voi olla myös hyödyllistä keskustella sinua hoitavan henkilön kanssa.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja on tärkeää huolehtia sekä psyykkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista. Terveelliset elintavat, stressin hallinta, terapia ja muut hoitomuodot auttavat ylläpitämään tasapainoa mielen ja kehon välillä.
.